Puistola Historia

Puistolan historiaa

Puistolan alue oli 1900-luvun alkuun asti malmilaisten talojen takamaita - metsiä ja niittyjä. 1860-luvulla rautatien rakentaminen ja 1862 rautatieliikenteen alkaminen Helsingin ja Hämeenlinnan välisellä rataosalla oli lähtökohtana sille, että Puistolan nykyinen alue ennen pitkää alkaisi kiinnostaa Helsingin kasvaessa myös asuinalueena.

1900-luvun alussa Parkstad-Wanda-Puistokylä -niminen yhtiö alkoi palstoittaa ja myydä tarvitsijoille omakotitontteja ja tästä käynnistyi Puistolan vanhan osan rakentaminen. Helsingin kaupunkiin Puistola liitettiin suuressa alueliitoksessa vuonna 1946. Seuraava merkittävä rakentamiseen liittyvä vaihe oli sodassa olleiden rintamamiesten toteuttama niin sanottu "Asevelikylä" jo rakennetun Puistolan koillispuolelle.

Huomattavaa muutista ja tiivistämistä alueelle merkitsi 1971 vahvistettu asemakaava, joka vähin erin muutti sen luonnetta omakotialueesta rivitalovaltaiseksi. Pääradan länsipuolisille pelloille taas alettiin rakentaa tiivistä kerrostaloaluetta eli Tapulikaupunkia vuonna 1974. 

 

n. 7000 eKr Jääkausi on hiljan päättynyt. Kalkkivuoren ja Jakomäen kallion huiput tulevat esiin kareina ns. Yoldiamerestä.
n. 2500 eKr Seudulla on asutusta, josta merkkeinä on säilynyt useita kivikautisia esinelöydöksiä, useimmat 20 metrin korkeuskäyriltä.
n. 500 eKr Alueella on pronssikautista asutusta, jolta ajalta on esinelöytöjä mm. Tapanilasta.
1511 Tapaninkylä, johon pääosa nykyistä Puistolaa kuuluu, mainitaan asiakirjoissa todennäköisesti ensimmäisen kerran.
1523 Suutarinkylä, jonka alueelle 450 vuotta myöhemmin nousee Tapulikaupunki, mainitaan tunnetuissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran.
1577 Venäläisten palveluksessa oleva tataarien ratsujoukko tekee tuhojaan 1550 perustetun Helsingin ympäristössä, mm. Fastbölessä.
1742 Ruotsi-Suomen aloittaman ja tappioon päättyvän ns. Hattujen sodan viimeiset taistelut käynnistyvät läheisillä Kirkonkylän ja Tuomarinkylän niityillä ja pelloilla. Venäläiset hyökkäävät Jakomäen-Tattarisuon suunnalta.
1760-80 Seudulla toteutetaan isojako; valtaosa Puistolan alueesta kuuluu vast'edes Tapaninkylän yhdeksälle eri talonpoikaistalolle. Asutusta Puistolan alueella ei juuri ole paitsi yksittäinen talo nykyisen Solbackan kohdalla. Aluetta halkovat Helsinki-Viipuri tie sekä Staffansbyn ja Fastbölen kylien väliset kärrytieverkostot.
1862 Päärata valmistuu Helsingin ja Hämeenlinnan välillä, säännöllinen junaliikenne alkaa.
1884 Ainakin 1840-luvulta toimineen Heikinlaakson kestikievarin toiminta lopetetaan Porvoontien varrelta.
1906 A.B. Parkstad-Wanda-Puistokylä O.Y. -niminen yhtiö ryhtyy palstoittamaan aluetta ja myymään asuntotontteja.
1910 Rautatien liikennepaikka perustetaan. Kakkosraide valmistuu.
1911 Malmin Osuuskauppa perustetaan. Se pystyttää yhden kaupoistaan Puistolaan, nykyisen Puistolantori 4:n sijoille.
1913 Asukkaat perustavat alueen kehittämiseksi ja etujen valvojaksi Fastbölen Yhdyskuntayhdistyksen: sen toiminta kuihtuu 1920-luvun puolivälissä.
1914 Laaja metsäpalo uhkaa idästä käsin Tattarisuota. Puistolan lähitienoilla, lähimmillään nyk. Jakomäessä, venäläiset toteuttavat suurisuuntaista maalinnoitusjärjestelmää Pietarin suojaksi (Pietari Suuren merilinnoitus).
1918 Puistolan Työväenyhdistys perustetaan vuoden alussa. Kansalaissota koskettaa Puistolaa: valkoisten avuksi tulleet saksalaisjoukot katkaisevat 12.4. Puistolassa punaisten rautatieyhteydet pohjoiseen. Kansalaissodan tragedia saa alueella järkyttävän lisän: 9 punaista teloitetaan Puustellin metsässä sotatoimien oltua jo ohi. Malmin Osuuskauppa siirtyy Elannon omistukseen.
1920 Kansakoulutoiminta alkaa paikkakunnalla.
1920-luku Joitakin ns. terijokelaishuviloita pystytetään Puistolaan.
1923 Ensimmäinen urheiluseura perustetaan. Fastbölen Yritys liittyy TUL:oon 1924.
1925 Maatalouden tutkimuskeskuksen sikatalouskoeasema aloittaa toimintansa Hannukselantiellä, nykyisen Tapulikaupungin alueella. Alueen nimenä esiintyy ensimmäisen kerran virallisesti Puistola, rautatiehallitus antaa Fastbölen rautatieseisakkeelle tämän suomenkielisen nimen. Puisto- ja Puistokylä-nimitykset alkavat väistyä.
1926 Puistolalaisten valtiolle lahjoittamalle maalle valmistuu Puistolan rautatiepysäkin asemarakennus. Säännöllinen linja-autoliikenne Puistolaan alkaa. Puistolan postipysäkki perustetaan rautatiepysäkin yhteyteen.
1929 Vanha koulurakennus palaa. Puistolan VPK perustetaan. Puistolan Urheilijain talo valmistuu. Linja-autoliikenne alkaa Heikinlaakson ja Helsingin välillä
   Palaneen koulun paikalle rakennetaan uusi koulu.
Läheisen Tattarisuon lähteestä löytyy ihmisen ruumiinosia. Lehdistö tekee asiasta sensaatiota.
1932 Alueen puhelimet automatisoidaan.
1933 Malmin-Tapaninkylän taajaväkistä yhdyskuntaa, johon Puistolakin kuuluu, puuhataan omaksi kauppalakseen. Yritys raukeaa. Suomea, Eurooppaa ja Amerikkaa järisyttävä ns. Suuri vakoilujuttu alkaa purkautua Puistolan Alppikylässä.
1934 Helsinki ostaa A.B. Parkstad-Wanda-Puistokylä O.Y:n osakkeet ja saa haltuunsa laajoja maa-alueita maalaiskunnan eteläosista.
1937 Ensimmäinen puistolalainen pääsee kunnanvaltuustoon varamiespaikalta.
1938 Malmin lentokenttä valmistuu läheiselle Tattarisuolle. Puistolaan perustetaan Marttayhdistys.
1941-44 Sotilaita majoitetaan kansakoululle.
1942 Malmin sotilaskäytössä olevan lentokentän toimivuutta parannetaan toteuttamalla mm. suurisuuntaisia metsänhakkuita Helsingin polttoainehuollon tarpeiksi.
1944 Lentokentän läheisyyden vuoksi Helsingin suurpommituksen pommeja putoaa Puistolaankin, kolme ihmishenkeä menetetään ja muutamia taloja tuhoutuu. Sodan päätyttyä lentokenttä jätetään valvontakomission haltuun.
1946 Puistola liitetään suuressa alueliitoksessa Helsingin kaupunkiin. Kino Puistola aloittaa elokuvanäytännöt Puistolan Urheilijain talossa. Kalkkivuoren lähistölle, kaupungin pakkoluovuttamalle maalle, palstoitetaan ns. asevelikylä. Airamin lampputehdas muuttaa Puistolaan Hannukselantielle.
1947 Vasemmistolaisten kokoustila Kansan talo palaa. Malmin lentokenttä palautuu valvontakomissiolta suomalaisten haltuun.
1948 Puistolan postiasema muuttuu postitoimistoksi.
1953 Malmin seurakunta perustetaan.
1954 Paikkakuntalaisia pääsee liittymään kunnalliseen vesijohtoverkostoon ja alueelle saadaan vesiposteja.
1955 Lahden pikatie (2-kaistaisena) valmistuu Heikinlaaksoa sivuavalta osaltaan.
1956 Perustetaan Heikinlaakson postitoimisto.
1960 Puistolan kirkko vihitään käyttöön, presidentti Kekkonen juhlan kunniavieraana. Harvinaisen ankara ukonilma sytyttää Puistolassa useita tulipaloja.
1962 Kehä III:n Kalkkivuoren ylittävä osa ja pääradan silta valmistuvat.
1964 Ensimmäinen apteekki aloittaa toimintansa. Puistolan ala-asteen lisärakennukset valmistuvat.
1968 Liikekeskuksen I-rakennusvaihe valmistuu. Sikatalouskoeasema lopettaa toimintansa ja siirtyy Hyvinkään pitäjään
1970 Posti muuttaa Puistolan torille. Rautatien sähköistys valmistuu.
1971 Puistolan keskustan asemakaava vahvistetaan.
1972 Asukastoimikunta perustetaan. Rautatien kolmas raide otetaan käyttöön.
1973 Lahden moottoritien Puistolaa sivuava osuus vihitään käyttöönsä.
1974 Tapulikaupungin rakentaminen aloitetaan.
1976 Tapulikaupungin koulu aloittaa toimintansa.
1977 Puistola-Seura perustetaan. Ensimmäiset Puistola-päivät. Ensimmäinen Puistolan Alueopas julkaistaan.
1978 Puistolan uusi rautatiepysäkkirakennus valmistuu. Puistolan tasoylikäytävä lakkautetaan ja radan alitustunneli valmistuu. Puistolan seurakuntakoti valmistuu Maatullinaukiolle.
1979 Kaupunki purkaa monitoimikäyttöön aiotun sikalan Hannukselantiellä.
1980 Maatullin ala-asteen koulurakennus valmistuu.
1981 Terveyskeskus aloittaa toimintansa Tapulikaupungissa. Tapuliin valmistuu Hki 75:ksi nimetty postitoimisto: entinen Hki 75 Puistolassa saa numerokseen Hki 76. Asukkaitten omatoimisesti suunnittelema Säästökylä nousee Heikinlaaksoon; sen toteutus saa kansainvälistä tunnustusta.
1982 Vuoden alusta Puistola laajenee pohjoiseen. Mustanniemen alue siirretään valtioneuvoston päätöksellä Vantaan kaupungista Helsinkiin.
1985 Puistolan suurista lainausluvuista ja laajasta kirjavalikoimastaan tunnettu kirjasto lakkautetaan; tilalle perustetaan kaksi lähiökirjastoa. Puistolan Nurkka valmistuu. Rakennukseen muuttavat lähiökirjasto ja postitoimisto Hki 76.
1986 Kotimaan matkustajareittiliikenne käynnistyy muutamaksi viikoksi Malmin lentokentältä virkamieslakon seurauksena. Mikkelin torille dramaattisesti päättyvä Jakomäen pankkiryöstö koskettaa Puistolaakin; ryöstäjä panttivankeineen ajaa alueen halki poliisiauto- ja helikopterisaattueen seuraamana. Reino Helismaan nimikkotie vihitään käyttöön. Puistolan ja Heikinlaakson tiehoitokunnat päättävät toimintansa.
1987 Vuosisadan kylmin pakkasjakso jäädyttää kiinteistöjen vesijohtoja ja palelluttaa hedelmäpuita. Lentokentän ympäristöliike perustetaan Malmin lentokentän ja sen ympäristön säilyttämiseksi koillisten kaupunginosien virkistysalueena. Puistola-Seura pystyttää virstanpylvään Vanhan Porvoontien varteen Heikinlaaksoon kestikievarin muistoksi. Maakaasujohto valmistuu suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä Puistolan läpi meneviltä osiltaan. Puistolan tori valmistuu. Reino Helismaan muistomerkki paljastetaan Puistolan torilla. Reliefin on toteuttanut kuvanveistäjä Gunnar Uotila. Säilytettäväksi esitetty huvila Rauhalinna puretaan. Purkulupa annetaan ilmeisesti erehdyksessä.
1988 Malmin 50-vuotiasta lentokenttää juhlitaan. Naisia vihitään papeiksi ensi kertaa Suomessa. Puistolan seurakuntapiirin lehtori Raija Siitonen on ensimmäisten joukossa. Puistolan torin Elanto palaa. Se rakennetaan uudelleen ja jatkaa toimintaa erilaisina liiketiloina. Enimmillään Puistolassa Elantoja oli kolme. Korkein hallinto-oikeus ratkaisee Kehä III :n rakennettavaksi Kalkkikallion kohdalla avolouhokseen.
1989 Sosiaaliviraston toimintayksikkö aloittaa Maatullinaukiolla. Ensimmäinen Lasten Kesäakatemia kerää kursseilleen yli 350 nuorta osallistujaa. Ratavartijan mökki Harakka puretaan, purkajana säilyttämistä ehdottanut - Helsingin kaupunki. Postikonttori Hki 76 muuttaa Puistolan Nurkasta Puistolan torille Elannon kiinteistöön.

Copyright © 2003 Puistola-Seura

Yhteistyössä