Savela on vanhaa merenpohjaa, meren ranta on ollut Savelan alueella vielä noin 2000 vuotta sitten. Vantaajokilaakson varhaisimman asutuksen jäljet ovat arviolta noin 7500 vuoden takaa esikeraamiselta ajalta. Lähialueilta ja jokivarresta on löydetty 4500 vuotta vanhoja keraamisen ajan asuinpaikkoja ja esihistoriallisia esinelöytöjä kuten kivikirveitä ja keihäänkärki rautakaudelta. Joenvarren asutus muuttui kiinteäksi joskus 1200-luvulla. Toinen ristiretki 1240-luvulla on tehty Hämeeseen todennäköisesti Vantaanjokea seuraillen. Vantaanjokeen viitataan ensimmäisen kerran 1351 vuoden asiakirjoissa, jolloin Ruotsin kuningas lahjoitti lohijoen kalastusoikeudet Tallinnan lähellä sijaitsevalle Paadisten luostarin saksalaisille munkeille kahdeksaksi vuosikymmeneksi. Tuolloin joen nimi oli Helsingå eli Helsinginjoki. Vantaanjoeksi joki muuttui joskus 1500-luvun keskivaiheilla. 1700-luvulla alue nykyisen Longinojan kahta puolen oli liian kosteaa pelloksi. Silloinen Tattarinpuro oli niittymaata ja se tunnettiin nimellä Söderäng eli Eteläniitty. Nykyään tällä niittymaalla sijaitsee Savelan kaupunginosa. 

1700-luvun alussa Vantaajoen kalansaaliit alkoivat huveta, kun joen puu-uitot lisääntyivät. Sahatavaraa meni paljon vientiin sekä myös Viaporin rakennustyömaalle. Jalostettu puutavara kuljetettiin jäätietä pitkin merisatamiin odottamaan purjehduskauden alkamista.

Jokivarressa käytiin 1742 yksi Hattujen sodan taistelu. Ruotsi-Suomen joukot vetäytyivät Tapaninkylästä kohti etelää. Tuomarinkylän kohdalla joukot joutuivat venäläisten tulituksen kohteeksi, sekava perääntyminen jatkui joen varren tietä Savelan ohi Kamppiin saakka.

Alueen kehittymiseen ja syntymiseen vaikutti suuresti se, että 4.3.1857 keisari Aleksanteri II päätti rautatien rakentamisesta Suomen suuriruhtinaskuntaan. Vantaanjoen (Wandaå) yli "Pukinmäen läheisyyteen" rakennettiin Suomen ensimmäinen rautatiesilta. Savinen maaperä oli hyvin haasteellinen rakennuskohde, jossakin kohtaa savikerros on jopa 30 metrin syvyinen. Liverpoolista toimitetun siltajänteen asennus alkoi helmikuussa 1860, junaliikenne alkoi maaliskuussa 1862. Tosin silloinkin maa vielä painui sillan ja ratapenkan vaikutuksesta. Ratapenkan vieressä oleva maa liikkui siinä määrin, ettei sitä voinut viljellä kesällä 1862. Lähessä ollut lato painui maan sisään toista hirsikertaa myöten. 

Nykyisen Pukinmäen alueella sijaineen Sonabyn kartanon maita palstoittamaan ja myymään perustettiin 1907 osakeyhtiö Boxbacka Aktiebolaget. Tarkoituksena oli luoda viihtyisiä, luonnonläheisiä ja terveellisiä asuinalueita vastapainoksi jo tuolloin likaantuneille kaupungeille. Yhtiön suunnitelmissa oli myydä pienempiä tontteja Savikylän eli Savelan puolelta suomenkielisille työläisille. Radan pohjoispuolelta tuli myyntiin suurempia tontteja ruotsinkieliselle herrasväelle. Vuoden 1908 asemakaavaan oli Savelaan suunniteltu oma kauppatori, puutarhoja ja palstoja. Långinojan kahta puolen oli tarkoitus tehdä puistoalue. Savelasta myytiin ja rakennetiin useita kymmeniä palstoja vuosien 1907-1912 kuluessa. Siihen loppui siltä erää tiiviiksi palstoitetun alueen kasvu radan vieressä.

savela1908a.jpg

Savelassa oli vuonna 1940 kolme kauppaa (Turunen, Varelius ja Jokinen), kaksi parturia sekä kahvila, jota piti sokerileipuri ja valokuvaaja Koskinen. Pukinmäen rakennussuunnitelmassa Savela oli vuonna 1942 vahvistettu asuntoalueeksi, asukkaita alueella oli tuolloin noin kaksisataa. 1910-1920-luvuilla rakennetut omakotitalot olivat 1960-luvulla osittain rappeutuneet.  Aluetta ryhdyttiin kaavoittamaan uudelleen, mm. kunnallistekniikka puuttui kokonaan. Asemakaavaa valmisteltaessa Savelasta kaavailtiiin osittain viheraluetta. Tulvasuojelun järjestämistä ja kunnallistekniikan rakentamista savimaahan pidettiin tuolloin liian kalliina. Muita alueen haittoja oli kaupungin mielestä pääradan meluhaitat sekä mahdollisen Vuosaari-radan tonttitarpeet. Alueen rajuin tulva koettiin vuonna 1966, jolloin esim. kauppamatka tehtiin veneellä.

Aktiiviset alueen asukkaat lähettivät kaupunginhallitukselle 8.2.1970 vetoomuksen alueen säilyttämiseksi asuntoalueena. Alueelle perustettiin 13.1.1971 Savela-Seura, joka osaltaan onnistui vaikuttamaan siihen, että lähiö kaavoitettiin 1975-76 lopullisesti kerros- ja pientaloalueeksi.