1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Savela-Seura ry. Yhdistyksen, jota näissä säännöissä myöhemmin kutsutaan Seuraksi, kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue Pukinmäen kaupunginosan Savela.

2§ Tarkoitus

Puoluepoliittisesti sitoutumaton kotiseutuyhdistyksenä ja asukkaiden etujärjestönä.

Seuran tarkoituksena on

-edistää asukkaiden viihtyvyyttä, kotiseututuntemusta, sosiaalista kanssakäymistä, talkoohenkeä ja vastuuta ympäristöstä.

-toimia yhdyssiteenä asukkaiden ja eri yhteisöjen välillä.

-valvoa aluetta koskevaa suunnittelua.

-vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun, kaavoitukseen ja rakentamiseen, kaupungin liikenne-, sivistys-, terveys- ja sosiaalipalveluihin, ympäristön hoitoon sekä muihin asukkaiden asuinolosuhteiden ja viihtyvyyden kannalta tärkeisiin tekijöihin.

-vaikuttaa valtion ja muiden aluella asumiseen vaikuttavien yhteisöjen suunnitelmiin ja päätöksiin.

3§ Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Seura

-järjestää asukastilaisuuksia, retkiä, kilpailuja, talkoita ja muita asukkaiden viittyvyyttä ja kanssakäymistä edistäviä tapahtumia.

-tukee asukkaiden omatoimisuutta ja harrastustoimintaa

-tiedottaa asukkaille aluetta koskevista asioista

-tekee yhteistyötä kotiseututyön keskusjärjestöjen, kaupunginosayhdistysten ja muiden alueen oloihin vaikuttavien järjestöjen ja yhteisöjen kanssa

-tekee viranomaisille aloitteita ja antaa lausuntoja

4§ Taloudellinen toiminta

Toimintansa tukemiseksi Seura voi ottaa vastaa avustuksia ja lahjoituksia, omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta, harjoittaa alan kustannustoimintaa ja kioskikauppaa sekä järjestää arpajaisia ja muuta vastaavaa varainhankintaa.

5§ Jäsenet

Hallitus hyväksyy varsinaiseksi jäseneksi Savelassa asuvan tai asuneen henkilön, joka hyväksyy Seuran tarkoituksen ja säännöt.

Jäsenellä on oikeus tehdä hallitukselle ja Seuran kokoukselle aloitteitta. Seuran kokoukselle tarkoitettu aloite on tehtävä hallitukselle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.

Jäsen on velvollinen maksamaan Seuralle sen kokouksessa määräämän jäsenmaksun.

Hallitus hyväksyy kannattajajäseneksi yhteisön tai henkilön, joka haluaa tukea Seuran toimintaa. Kannattajajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus Seuran kokouksissa, mutta ei äänioikeutta.

Seuran kokous voi kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on pitkään ollut Seuran johtotehtävissä ja toiminnallaan huomattavasti vaikuttanut Seuran tarkoituksen toteuttamiseksi. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua

Tällä sääntömuutoksella ei loukata aikaisempia jäsenoikeuksia.  

6§ Jäsenen eroaminen

Jäsen voi erota Seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta Seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Hallituksella on oikeus erottaa jäsen, joka toimii Seuran tarkoituksen tai sääntöjen vastaisesti tai on jättänyt jäsenmaksun maksamatta.

Mikäli erottamisen syynä on seuran tarkoituksen tai sääntöjen vastainen toiminta, erotettu jäsen voi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan valittaa päätöksestä Seuran kokouksella jättämällä valituskirjeensä hallitukselle.

7§ seuran kokoukset

Seuran varsinaiset kokoukset ovat helmi-maaliskuussa pidettävä kevätkokous ja loka-marraskuussa pidettavä syyskokous.

Hallitus voi tarvittaesaa kutsua koolle ylimääräisen kokouksen. mikäli Seuran kokous tai vähintään kymmenesosa (1/10) Seuran äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti vaatii ylimääräisen kokouksen pitämistä ilmoittamansa asian käsittelyä vasrten, se on pidettävä kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. 

Hallituksen on kutsuttava Seuran kokoukset koolle ilmoittamalla siitä jäsenille syyskokouksen päättämällä tavalla vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta joko sähköpostitse, Seuran kotisivuilla, kirjallisella ilmoituksella tai ilmoittamalla alueella ilmestyvässä paikallislehdessä.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokousen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokousten aikana tai ennen kokousta

Kokouksen päätökseksi tulee mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.

Äänten mennessä tasan, kokouksen puheenjohtajan kannattama ehdotus tulee päätökseksi, henkilövalinnoissa vaalin kuitenkin ratkaisee arpa.

8§ Kevätkokous

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen määräämä muu henkilö avaa kokouksen.

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat, ääntenlaskijat ja muut kokouksen toimihenkilöt.

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.

5. Käsitellään yhdistyksen kertomus edellisen vuoden toiminnasta.

6. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, toiminnantarkastajan lausunto ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myötämisestä hallitukselle.

7. Käsitellään jäsenten tekemät aloitteet.

8. Käsitellään hallituksen tekemät esitykset.

 

9§ syyskokous

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen määräämä muu henkilö avaa kokouksen.

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat, ääntenlaskijat ja muut kokouksen toimihenkilöt.

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.

6. Käsitellään ja hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.

7. Määrätään seuraavan vuoden jäsenmaksun, yhteisökannattajajäsenmaksun suuruus ja henkilökannattajajäsenmaksun suuruus.

8. Päätetään hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajan palkkioista.

9. Päätetään seuraavan vuoden tulo- ja menoarvion hyväksymisestä.

10. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan Seuran puheenjohtajaksi.

11. Päätetään hallituksen jäsenmäärästä ja valitaan hallituksen jäsenet.

12. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tarkastamaan seuraavan vuoden tilit ja hallinto.

13. Päätetään Seuran kokousten koollekutsumistavasta seuraavana vuonna.

14. Käsitellään jäsenten tekemät aloitteet.

15. Käsitellään hallituksen tekemät esitykset.

10§ Hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan Seuran puheenjohtajaksi sekä vähintään (5) ja enintään kahdeksan (8) muuta jäsentä.

Hallitus valitseen keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä nimeää rahastonhoitajan ja muut tarpeelliset vastuuhehkilöt.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus voi asettaa avukseen työvaliokunnan ja tehtäväkohtaisia työryhmiä, joiden velvollisuudet ja vastuut hallitus määrittelee asettamispäätöksessään.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan, varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kolme (3) jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien läsnä on enemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä.

11§ Seuran nimenkirjoittajat

Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa tai hallituksen keskuudestaan erikseen määräämän henkilön kanssa, aika kaksi yhdessä.

12§ Seuran tilikausi ja toiminnantarkastus

Seuran tilikausi on kalenterivuosi.

Hallituksen on jätettävä edellisen vuoden tilinpäätös toiminnantarkastajalle viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kevätkokousta.

Toiminnantarkastajan tulee tarkastaa Seuran tilinpäätös, kirjanpito ja hallinto Seuran toiminnan edellyttämässä laajuudessa. Toiminnantarkastajan on annettava lausuntonsa vähintään kolme (3) päivää ennen kevätkokousta.

13§ Seuran sääntöjen muuttaminen

Seuran sääntöjä voidaan muuttaa Seuran kokouksen tekemällä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

14§ Seuran purkautuminen tai lakkauttaminen

Ehdotus seuran toiminnan purkamiseksi on käsiteltävä kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joiden väliä on oltava vähintään kaksi (2) kuukautta. Ehdotus tulee hyväksytyksi, jos kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä sitä kannattaa.

Mikäli Seura purkautuu tai lakkautetaan, sen varat luovutetaan kotiseututyötä tai Savelan asukkaiden yhteistoimintaa edistävään tarkoitukseen seuran viimeisessä kokouksessa päätetyllä tavalla.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

   

 

 

 

SAVELASTA PITI TULLA VIHERALUE

Savela vahvistettiin Pukinmäen rakennussuunnitelmaan vuonna 1941. Alueen nimi kertoo maaperästä, sillä rakennusten alla saattoi olla jopa yli 30 metriä savea. Rakennussuunnitelma meni kumoon, kun alueen kaavoitus alkoi 1960-luvun lopulla. Asemakaavaa valmisteltaessa Savelasta kaavailtiin osittain viheraluetta. Silloisille Savelan asukkaille aiottiin osoittaa uudet tonttimaat Puistolasta. Kaupunki perusteli suunnitelmaansa mm. sillä, että alueen rajalla virtaavan Vantaanjoen tulvasuojelun järjestäminen ja kunnallistekniikan rakentaminen savimaahan olisivat liian kallista ja että pääradasta aiheutuu meluhaittaa. Silloin arveltiin myös mahdollisen Vuosaari-radan rakentamisen tarvitsevan tonttimaata.

SAVELASTA TULI KERROS- JA PIENTALOALUE

Tonttien omistajat kimpaantuivat. Hyvällä paikalla sijaitsevat tontit olivat vaarassa siirtyä halvasta hinnasta kaupungille. Armas Rautavaaran johdolla asukkaiden nimeämä toimikunta lähetti 8.2.1970 kaupunginhallitukselle vetoomuksen Savelan säilyttämiseksi asuntoalueena. Pian asukkaat havaitsivat, että rekisteröidyllä yhdistyksellä on toimikuntaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa asioihin, ja Savela-Seura perustettiin 13.1.1971.

Savela-Seuran määrätietoisella painostuksella oli vaikutusta siihen, että vuosina 1975-76 alue lopullisesti kaavoitettiin kerros- ja pientaloalueeksi. Alue kaavoitettiin autottomaksi lähiöksi, kun se sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Savelan alueen asuntojen rakentajat ja myyjät eivät kuitenkaan markkinoineet aluetta autottomana lähiönä. Savela autoistui, ja liikenneongelmat alkoivat. Savela on nyt valmiiksi rakennettu ja alueella asuu n. 2.000 henkeä.

Savela-Seuran toiminta hiipui 1970-luvun lopussa, kun huomattava osa alkuperäisistä Savelan asukkaista ja seuran jäsenistä muutti pois alueelta. Armas Rautavaaran esityksestä seura päätti kuitenkin jatkaa toimintaansa uinuvana yhdistyksenä alueelle myöhemmin muuttavia asukkaita varten. Innokas yhdistysmies, Kalle A. Grundström, muutti alueella ja ryhtyi herättämään henkiin Savela-Seuran toimintaa. Vuodesta 1981 lähtien seura on toiminut aktiivisesti.

1980-luvun alussa seurassa oli 51 jäsentä. Tänä päivänä heitä on noin 80.

Savela-Seuran puheenjohtajia ovat tähän mennessä olleet Armas Rautavaara, Kalle Grundström, Raita Pennanen, Raimo Kivimäki, Milja Komu ja Rauni Petramo.

SAVELA-SEURA PERUSTETTIIN ASUKKAIDEN ETUJÄRJESTÖKSI

Alueen rakentamisen aikoihin, sen jälkeen ja yhä edelleen seuran merkitys alueen asukkaiden etujärjestönä on huomattava. Seura on menestyksekkäästi ottanut kantaa ja kirjelmöinyt kaupungin päättäjille ja muille viranomaisille. Seura on antanut lausuntoja ja vahtinut, että kaupunki pitää lupauksensa. Seura on antanut asukkaiden kommentit alueen liikenneväylien järjestelyistä, kevyen liikenteen väylien ja suojateiden rakentamisesta, pysäköintialueiden sijoittamisesta, raide- ja Kehä I:n liikennejärjestelyistä, meluhaittojen vähentämisestä Vantaanjoen rautatiesillalla, joen molemmin puolin kunnostettavasta ulkoilutiestä sekä ulkoiluteiden valaistuksesta. Seuran aloitteesta VR asensi Pukinmäen asemalle rautatien alikulkutunneliin opasteet ja opastetaulun. Seuran ja Savelan asukkaiden palautteiden perusteella palvelulinja Jouko kiertää nykyään koko alueen ympäri. Seura antoi lausuntonsa yleiskaavaan 2002.

Seuran vastustuksesta huolimatta Pukinmäen terveyskeskus lopetettiin ja savelalaisten terveyspalvelut siirtyivät Malmin sairaalan yhteyteen.

Savelan alueelta poistui puutarhamyymälä ja tilalle tuli Snacky-pikaruokapaikka. Sekin sai väistyä huoltamosuunnitelman tieltä. Savela-Seura vastusti nimenkeruuadressein huoltamon perustamista alueelle vedoten mm. liikenne- ja siisteysongelmiin. Polttoaineen jakeluasema, auton pesupaikka, ravintola ja pikkuinen elintarvikemyymälä tulivat Savelaan vastustuksesta huolimatta. Asukkaat käyttävät sitä nykyään melko paljon.

Savelan lähikaupan toiminnan jatkuminen oli uhan alla kiinteistön omistajan vaihdoksen vuoksi. Seura vetosi kaupunkiin, että tontin ja maapohjan vuokralainen täyttää vuokrasopimuksen ehdot, ts. että paikalla on oltava elintarvikkeiden ostopaikka huolimatta kiinteistön omistajan vaihdoksista. Elintarvikeliike palvelee nykyään asukkaita aamuvarhaisesta iltamyöhään viikon jokaisena päivänä.

SAVELA-SEURA ON ASUKKAIDEN YHDYSSIDE

Seura on toiminut turvallisen ja viihtyisän kotialueen kehittämiseksi. Seura on järjestänyt lukuisia yleisötilaisuuksia asumisen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Tiivis yhteistyö aluepoliisin kanssa on vähentänyt Savelan ja lähialueen häiriöitä. Seura on vaalinut alueella siisteyttä ja viihtyisyyttä valistuskampanjoin ja järjestämällä vuosittaiset siivoustalkoot. Alueella tapahtuneiden tihutöiden jälkiä on kunnostettu talkoilla. Vantaanjoen rannassa olevien vanhojen kiviportain viereen saatiin aikoinaan uimalaituri, seuran aloitteesta. Seuran aloitteesta se myös siirrettiin pois. Laituria ja levähdyspaikkaa käyttivät toki alueen asukkaat, mutta kauniina kesäiltoina sen valtasi kaljoitteleva ja meluava sakki. Sitä meluhaittaa seura ei halunnut alueelleen eikä asukkaiden riesaksi, vaan siirrätti laiturin joen alajuoksulle päin.

Seura on järjestänyt omia Savela-päiviä, laskiaistapahtumia, pikkujouluja, liikuntatapahtumia aikuisille ja lapsille, yhteislaulutilaisuuksia, teatteriretkiä, kirpputoreja ja ollut mukana Helsinki-päivien tapahtumapaikkana. Parhaimmillaan seuran tilaisuuksiin on osallistunut jopa 400 henkeä. Seura on järjestänyt myös monia kilpailuja, joista esimerkkinä seuran viirikilpailu ja parveke- ja pihakilpailut.

Savelan leikkipuiston toiminta olisi loppunut ilman Savela-Seuran oma-aloitteista toimintaa. Savelassa asuvien perheiden, Pukinmäessä toimivien muiden järjestöjen ja seurakunnan kanssa ideoitiin ja myös toteutettiin asukastoimintaa. Savela-Seuran päättäväisen vaikuttamisen tulos on se, että myös kaupungin tarjoama toiminta leikkipuistossa jatkuu.

Seura on monin tavoin kannustanut ja tukenut alueen nuorten toimintaa. Seuran hallitus osallistui Savelanpuistoon sittemmin rakennetun skeittipuiston suunnittelutilaisuuksiin ja avajaisiin. Skeittipuisto muistetaan aina Savelan skeittipuistona, joskin sillä nykyään on toinen nimi. Seura on antanut vuosittaisia stipendejä Pihlajamäen ala-asteen oppilaille.

Koillisen alueen yhdistysten kanssa Savela-Seura pyrkii vaikuttamaan yhteisiin asioihin.

Seuran aloitteesta pystytettiin tilataideteos, Treffit-patsas, Savelanpolulle vuonna 1991. Seuran viirikilpailun voitti Seppo Hirvijärven ehdotus. Viirin pohjalta on laadittu myös seuran logo.

Tervetuloa Savela-Seuraan. Se on sinulle.

 

Teksti: Savela-Seura ry:n hallitus