Uutiset / Kaupunkilaisilta kahdeksan ehdotusta osallisuusmalliksi

Helsingin osallisuusmallin yhteiskehittämispäiville kaupungintalolle kokoontui 2.-3.9.2016 viikonloppuna 180 asukasta ja eri järjestöjen edustajaa, virkamiehiä, tutkijoita ja järjestöaktiiveja. Tavoitteena oli hahmottaa osallisuusmallin päälinjoja ja elementtejä osallistumiseen ja vaikuttamiseen Helsingissä. Päivien tuloksena syntyi kahdeksan ehdotusta Helsingin osallisuusmalliksi (ks. mallien kuvaukset). Malleja voi kommentoida asukastilaisuuksissa ti 13.9, to 15.9., ti 20.9. ja to 22.9.2016.

”Kaikilla sama tieto”

Ylipormestari Jussi Pajunen kertoi tilaisuuden avaussanoissa kaupungin tulevasta johtamistavan uudistamisesta. Kesällä 2017 tulee voimaan uusi tapa johtaa kaupunkia. Sen ydinelementtejä ovat kuntavaalien voimasuhteita vastaava pormestarimalli, liki 30 viraston yhdistäminen neljään toimialaan sekä kaupungin uusi osallisuusmalli.

”Nykyään – toisin kuin aiemmin – jokaisella on mahdollisuus saada sama tieto päätettävistä asioista ja kertoa niistä oma mielipiteensä.”

Pajusen mielestä yhteiskunnan muutoksen tuomat avoin hallinto, digitaalisuus ja joukkoistaminen edellyttävät päätöksen teon avaamista kansalaisten kommenteille, kaupunkilaisten ajatusten ja ideoitten ottamista vakavasti sekä asiantuntijuuden avaamista alueiden kehittämiselle. Yhteiskehittäjien osallisuusmalliin liittyvät ideat ja ajatukset otetaan kaupunginjohtajan mukaan vakavasti lopullisen mallin muovaamisessa.

Lean Helsinki -mallissa ehdotettiin kaupungin joukkoistamista, koska ihmiset ”osaavat”. Asukkaiden ja virkamiesten rajapintaan tarvitaan ”asukasarkkitehti”.
Räätäli-mallissa kaivattiin jokaiselle kuntalaiselle räätälöityä omaa verkkosivustoa. Tuumasta toimeen -malli ehdotti paikallisagentteja toimimaan kouluissa ja kirjastoissa. Sieltä kerätyt ideat menevät ”ideapönttöön”, missä virkamiehet kehittävät niitä edelleen, minkä jälkeen ne palaavat kaupunkilaisten vertaisarviointiin.
Asukasvallan virta –malli korosti asukkaiden ideoiden ja asiantuntemuksen käyttöönottoa. Ydinlinjauksena korostuivat kaikkialle ulottuva avoimuus, julkisuus, selkokielisyys ja tiedon jakaminen, viestinnän – erityisesti verkkopalveluiden parantaminen – alueiden uudelleen määrittely sekä niihin liittyvien kehittämisjärjestelmien luominen. Lisätietoa kaupunkilaisten kehittämistä malleista ja osallisuusmallin jatkovalmistelusta
Ks. kaikkien mallien esittely

Alueiden merkitys toimijoina

Yhteiskehittämispäivien työskentelyn tuloksia analysoi raati, johon oli kutsuttu Lapin yliopiston professori Timo Aarrevaara, Tampereen yliopiston lehtori Jenni Airaksinen, tutkija ja kouluttaja Kai Alhanen ja tutkijatohtori Maija Faehnle Suomen ympäristökeskuksesta.

Professori Timo Aarrevaara esitti että kaupungilla on paraikaa historiallinen mahdollisuus päättää, että kaikkia asioita ei tarvitse päättää keskitetysti kaupungin poliittisessa organisaatiossa, vaan että osa asioista ja kaupungin palvelutarjonnasta voidaan viedä tarpeeksi alas alueiden asiantuntijoiden, kaupunkilaisten, järjestöjen, seurojen ja alueen muiden toimijoiden päätettäväksi – ja osin hoidettavaksi.

Kriittistä kyynisyyttäkin esiintyi

”On varottava että hallinto ei sitten jatkossa halaa näitä kaikkia osallisuusideoita kuoliaaksi – kuten niin monesti aiemmin – vaan että uusi hallinto ja johtaminen halaavat tämän osallisuuden aidoksi osaksi kaupungin tulevaa toimintaa!”

Usein pettyneitä aktiiveja kannusti kuitenkin aito halu osallistua ja vaikuttaa kaupungin uuden tulevan johtamismallin osan – uuden osallisuusmallin luomiseen. Kysymyksiä heräsi muun muassa siitä, miten kaupungin toiminta kytkeytyy aidosti kaupunkilaisten toimintaan, miten kaupunki voi osaltaan tukea jo olemassa olevaa kaupunkilaisten aktiivista osallistumista ja tekemistä.

Kulutuksen ja viihteen tilalle ylpeys kansalaisuudesta

Kulutuskulttuurin ja viihdekulttuurin rasittamalle passiiviselle kaupungin asiakkaalle nähtiin toinenkin vaihtoehto: kasvu aitoon kansalaisuuteen, ylpeään helsinkiläisyyteen, kaupunkilaiseksi, joka täysivaltaisena kuntalaisena osallistuu ja vaikuttaa oman kaupunkinsa ja alueensa tulevaisuuteen.

”Millaista voisi parhaimmillaan olla kasvu kansalaiseksi, tulevaisuuden helsinkiläiseksi?”, kysyi Tampereen yliopiston tutkija Jenni Airaksinen.

Mallin kehittäminen jatkuu asukasilloissa

Kehittämispäivien tuloksia tarkastellaan vielä kaikille helsinkiläisille avoimissa asukasilloissa, joita järjestetään syyskuussa neljä kappaletta:

ti 13.9. klo 18-20 Laiturilla Kampissa, Narinkka 2 to 15.9. klo 18-20 Malmitalolla, Ala-Malmin tori 1 ti 20. 9. klo 18-20 Kanneltalolla, Klaneettitie 5. to 22.9. klo 16- 18 Itä-Helsingin AFRO-EURO monitoimikeskuksessa, Kivensilmänkuja 2.
Osallisuusmallia on rakennettu kesäkuusta alkaen yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa. Keskustelu käynnistyi kerrokantasi.fi-palvelun kyselyllä, johon saatiin yhteensä 630 mielipidettä. Kyselyssä nousi esiin monia hyviä ideoita esimerkiksi asukkaiden ja kaupungin alueellisen yhteistyön kehittämisestä erilaisten verkostojen, foorumien ja palvelutiimien avulla. Tiedonkulkua toivottiin monin tavoin parannettavan.

Lopullinen ehdotus Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmalliksi käsitellään kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta.

Osallisuusmallin valmistelusta vastaa kaupunginjohtajan asettama osallisuustyöryhmä puheenjohtajana nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio, puh. 09 310 89045 ja varapuheenjohtajana vuorovaikutuspäällikkö Johanna Seppälä, puh. 09 310 79780.

LISÄTIETOA osallisuusmallin uudistamisesta ja jatkovalmistelusta:

Osallisuusmallivaihtoehtojen esittely ja kommentoinnin ohjeet  

Helsingin vuorovaikutusmallin kehittämisen esittely